Sähköverkkoon liittämisen etusijamenettely on nyt lausuntokierroksella

29.09.2026

Suuria sähkönkäyttökohteita, datakeskuksia ja sähkövarastoja operoiville yrityksille on luvassa muutoksia nykyiseen sähkömarkkinalain mukaiseen tarjouspyyntömenettelyyn. Pahimmillaan muutos voisi hidastaa sähköverkkoon liittymistä erityisesti alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetista on niukkuutta, kuten esimerkiksi Etelä-Suomessa.

Luonnos sähkömarkkinalain (588/2013) muuttamisesta on lausunnoilla 9.10.2026 saakka. Esityksen mukaan uusi etusijamenettely tulisi voimaan 1.1.2027.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun esityksen (TEM043:00/2026) tavoitteena on turvata sähköverkon kapasiteetin tarkoituksenmukainen ja tehokas hyödyntäminen kilpailevien tarpeiden kesken tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetista on niukkuutta.

”Sähköverkkoon liittämisen kysyntä on kasvanut merkittävästi sähköistymisen, uusiutuvan energian tuotannon lisääntymisen sekä uudentyyppisen sähkönkulutuksen ja sähkövarastoinnin yleistymisen myötä. Sähköverkot ovat paikoitellen ruuhkautuneet niiden aktiivisesta kehittämisestä huolimatta.”

Ehdotetuilla muutoksilla sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännökset etusijamenettelystä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistä koskevien tarjouspyyntöjen käsittelyssä. Tarjouspyynnöt sijoitettaisiin neljään etusijaryhmään liittymän tehon ja käyttötarkoituksen perusteella. Etusijamenettelyä ei sovellettaisi sähkön tuotantoon.

Etusijaryhmä ja etusijajärjestys ratkaisisivat sen, missä järjestyksessä kyseessä oleva verkonhaltija – kantaverkkoyhtiö Fingrid tai paikallinen jakeluverkkoyhtiö – tarjoaa sähköverkon kapasiteettia ja kehittää sähköverkkoaan silloin, kun kapasiteettia ei voida tarjota kaikille liittyjille samanaikaisesti.

ESITYKSEN TAVOITTEENA ON KANNUSTAA SUURTEN SÄHKÖNKÄYTTÖKOHTEIDEN JA SÄHKÖVARASTOJEN SIJOITTAMISEEN ALUEILLE, JOILLA SÄHKÖVERKON KAPASITEETISTA EI OLE NIUKKUUTTA.

Alueilla, joilla kapasiteetista on niukkuutta, tavoitteena on kannustaa sähkönottoteholtaan suuria laitoksia operoivia yrityksiä, kuten datakeskusoperaattoreita ja sähkövarasto-operaattoreita tarjoamaan sähkömarkkinoille joustavaa sähköntuotantokapasiteettia ja kattamaan osan sähkönkulutuksestaan samalla alueella sijaitsevalla uudella sähköntuotannolla. Samalla vältettäisiin tarpeettomia siirtoyhteyksien rakentamisinvestointeja ja hillittäisiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen nousupainetta.

SUURTEN SÄHKÖNKÄYTTÖKOHTEIDEN OSALTA MERKITYSTÄ OLISI OTTOTEHON JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN LISÄKSI LIITTYJÄN MAHDOLLISESTI ANTAMILLA SITOUMUKSILLA.

Liittyjä voisi parantaa asemaansa etusijamenettelyssä antamalla tarjouspyynnössä vapaaehtoisen joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen. Joustositoumus lisäisi sähköjärjestelmän joustavuutta ja pienentäisi liittymän aiheuttamaa kuormitusta silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan suhteessa tarjontaan. Tuotantositoumus lisäisi sähköntuotantoa ja vähentäisi sähkönsiirron tarvetta. Käytännössä tuotantositoumus täytettäisiin joko omalla voimalaitosinvestoinnilla tai pitkäaikaisella sähkönhankintasopimuksella uuden voimalaitoksen kanssa.

”Jousto- ja tuotantositoumukset suosisivat liittyjiä, joilla on taloudelliset edellytykset rakentaa tai hankkia joustavaa sähköntuotantokapasiteettia tai tehdä pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia uusien voimalaitosten kanssa, taikka rakentaa omaa sähköntuotantokapasiteettia.”

Esityksen tavoitteena ei ole rajoittaa verkkoon pääsyä. Verkonhaltijoiden liittämisvelvollisuus säilyisi ennallaan eli verkonhaltijan olisi edelleen liitettävä sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttökohteet ja sähkövarastot sekä tehtävä liittyjälle pyynnöstä tarjous sähköverkkoon liittämisestä.

Etusijamenettely koskisi siis ainoastaan tarjouspyyntöjen käsittelyn, sähköverkon kapasiteetin tarjoamisen ja sähköverkon kehittämisen järjestystä, ei sitä, kenellä on oikeus liittyä sähköverkkoon.

Etusijaryhmät

Datakeskuksiin sovellettaisiin muita sähkönkäyttökohteita matalampia tehorajoja.

”Ero perustuisi datakeskustoiminnan luonteeseen, liittymän vaikutukseen sähköverkkoon sekä markkinatilanteeseen. Datakeskukset ovat tyypillisesti suuritehoisia ja kuormittavat sähköverkkoa tasaisesti ja jatkuvasti, ne ovat toteutettavissa nopeammin kuin niiden edellyttämä sähköverkon vahvistaminen tai muut vastaavan kokoluokan teolliset hankkeet. Lisäksi datakeskusten sijainti on vähemmän sidottu tiettyyn paikkaan kuin muiden vastaavan kokoluokan valmistavien teollisuushankkeiden sijainti.”

VAIKUTUKSET LIITTYJIIN

– Esitetyssä etusijamenettelyssä osa hankkeista (erityisesti etusijaryhmässä 3) saattaisi joutua odottamaan liittymää pidempään verrattuna nykytilaan.

+ Ennakoitavuuden paraneminen –> Yritys voisi jo hanketta suunnitellessaan arvioida paremmin asemansa etusijamenettelyssä ja ottaa sen huomioon sijaintia, tehoa ja hankkeen ajoitusta koskevissa ratkaisuissaan.

– Hallinnollinen taakka velvollisuudesta toimittaa tarjouspyynnössä tarpeelliset tiedot etusijaryhmään sijoittamiseksi ja etusijajärjestykseen asettamiseksi.

Sijainnilla ja tuotantositoumuksella pystyisi vaikuttamaan vain saman etusijaryhmän sisällä. Ottotehonsa puolesta etusijaryhmään 3 kuuluvien suurten hankkeiden osalta keskiöön nousisi siis joustositoumus, jolla yrityksen liittymispyynnön saisi etusijaryhmään 2. Tässä ryhmässä käyttökohteen sijoittaminen kapasiteetin näkökulmasta ruuhkattomille alueille, eli länsirannikolle tai Pohjois-Suomeen nostaisi etusijajärjestystä ryhmän sisällä.

Kirjoittaja